Mun blogilomasta tulikin sitten muutamia viikkoja pitempi kun olin suunnitellut. Ei ole tämä vuosi lähtenyt ihan parhaalla mahdollisella tavalla liikkeelle.
Joulukuun puolessa välin huomasin eräänä päivänä työpöytääni nojaillessani kaulan vasemmalta puolelta sellaisen laajan, mutta matalahkon patin. Muistelen kiinnittäneeni joskus aikaisemminkin huomiota siihen, mutta en ajatellut olevan sen mitään sen kummempaa. Juttelin asiasta työkaverin kanssa, ja hän oli ehdottomasti sitä mieltä että lääkäriin kannattaa mennä. Ite kun oon enemmän semmosta sorttia, että lääkäriin ei mennä ellei oikeasti ole jotain hätänä. No sain kuitenkin varattua ajan jo seuraavalle päivälle.
Lääkäri tunnusteli kaulaani, ja huomasi vasemmalla ehkä hieman kilpirauhaselle epätyypillisessä paikassa saman kyhmyn, ja heitteli ilmoille lähinnä kilpirauhastulehdukseen viittaavista asioista. Laittoi minun kuitenkin käymään labrassa ja lähetti ultraääneen, minne menin parin päivän päästä.
Tähän asti olin ollut vielä oikein hyvillä mielin, enkä kyllä ajatellut että mulla mitään sen kummempaa olisi. Lääkäri soitti kilpparilabroista samana päivänä kun olin menossa ultraan, ja niissä oli "jokin arvo pielessä, mutta seurataan nyt vielä". Ultraaja puolestaan ihmetteli erikoisessa sijainnissa olevaa pattia kaulallani, ja päätti ottaa patista ohutneulanäytteen.
Tässä vaiheessa lähdin joulunviettoon hieman hämmentynein fiiliksin, jotenkin jäi hieman erikoinen olo tuon ultran jälkeen. No joulunpyhät sattuivat niin että, ei siinä paljon arkipäiviä ollut välissä, ja sain lopulta soiton uudenvuodenaattona lääkäriltä jonka pakeilla olin käynyt ensimmäistä kertaa. Patista otetusta näytteestä oli tullut tulos, se oli Papa luokkaa III, eli solumuutokset viittasivat lievästi pahanlaatuisuuteen. Lähete kirurgialle oli laitettu, ja lääkäri käski nyt vain odotella leikkausaikaa koska kilpirauhanen tai ainakin osa siitä piti poistaa.
Leikkausaikaa odottelin 1,5 viikkoa. Menin leikkausta edeltävänä päivänä sairaalaan, ja ei kyllä ihan hirveesti muistikuvia tuosta koko keikasta ollut. Pääsin jo leikkauksen jälkeisenä päivänä kotiin. Toinen kilpirauhasen lohko oli poistettu, lähetetty patologille tutkittavaksi, ja leikkauksen aikana siitä oli jo jokin pikainen lausunto tullut, että hyvänlaatuisuuteen viittaa, ja toinen lohko oli säästetty. Nyt vaan piti sitten jäädä odottelemaan vielä lopullista patologin vastausta, jos se viittaisikin pahanlaatuisuuteen, niin myös toinen puoli kilpirauhasesta tultaisiin poistamaan pian.
Sain kaksi viikkoa sairaslomaa, ja toipuminen kävikin kyllä aika nopeasti. Sairasloman lopussa sainkin lääkäriltä odotetun soiton, että kilpirauhasessa ollut kasvain oli ollut kyhmystruumaa, eli varsin harmitonta. Nyt sitten syödään pienellä annokselle kilpirauhashormonia, ja tarvittaessa annosta nostetaan, katsotaan miten tuolla toisella kilpirauhasen lohkolla nyt pärjätään. Mulla on molemmilla puolilla suvussa ollut paljon struumaa ja kilpirauhasongelmia, joten ei kai tämä nyt kokonaan ihan yllätyksenä missään vaiheessa tullut.
Nyt olen palannut jo töihin, ja olo on oikeastaan ihan normaali. No mites sitten laihiksen kävi... Ei ollut kyllä ensimmäisenä mielessä. Viimeisiin viikkoihin on kuulunut paljon lohtusyömistä, ja zero urheilua. No nyt kun tosiaan sain terveen paperit, niin kyllä mulla oli tässä haaveena ne muutama kiloa vielä pudottaa painoa, ja jatkan siitä mihin ennen joulua jäätiin.
Ehkä laihis ei nyt ihan tärkeimpänä ole mielessä, ja aion nyt tapahtuneesta hieman säikähtäneenä yrittää nauttia elämästä enemmän. Pari lomamatkaa on jo tälle vuodelle varattuna, ja ensimmäinen matka on tulossa kuuden viikon päästä. Siihen otetaan nyt ensimmäinen tavoite-eteppi, eli -3kg olisi tarkoitus siihen mennessä pudottaa. Tänään aamupaino oli 58,0kg, eli kilo tullut tuosta joulua edeltäneestä painosta takaisin.
Ja hei, mä oon ihan okei. Tästä lähtien tässä blogissa keskitytään nyt siihen mihin oli tarkoituskin, eli painon pudottamiseen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti